Vilpitön kiitos ja kumarrus kutsusta tulla arvostelemaan Upwards- näyttelyyn 18.7.2009. Jännitystä oli ilmassa, varsinkin sen jälkeen kun tapasin kirjoittavan kehäsihteerini Hannelen. Siinä vaiheessa tuntui, että eiköhän näiden roolien pitäisi todellakin olla toisin päin, tai sitten ainakin Itkosen on hyvä siirtyä hiljaa autolle ja karauttaa takaisin kotinurkkiin ;-). Hienosti Hannele jaksoi tehtävässään, siitä iso kiitos.
ROP-pentu oli oikein mukavansorttinen ja hyvin lupaava musta pikkumies Obi van Obama. Kaunispiirteinen ja ikäisekseen kivasti liikkuva poika, jota veljensä hienosti säestivät. On todella mielenkiintoista seurata, mitä tästä veljeskaartista kehittyy. VSP-pentu oli Nice One Nellie, joka oli isommassa pentuluokassa ja joutui antamaan kehitysvaiheellaan tasoitusta niin vielä sopivan pentumaiselle pikku-urokselle.
Paras uros oli Goodwill Gunnar, jolla erinomainen sivuprofiili, karkea hyvä karvapeite ja vauhdikkaat maatavoittavat liikkeet. Edestä tämä valioherra oli minun makuuni jonninverran kapoinen ja ehkäpä siitä syystä toinen etukäpälä kääntyi ulospäin esittäjänsä loistavasta yrityksestä huolimatta, mutta nobody's perfect ja ryhdikäs iloinen esiintyminen höystettynä kivalla uroksen päällä tuotti voiton tänään. Pu-2 John Wayne, joka voittajaansa voimakkaampi kauttaaltaan, mukavanoloinen herra, mutta minua reilusti länkisääriset takaliikkeet sen verran kiusasivat, että tulos tänään tämä. Pu-3 vauhdikas musta junioriuros Manu, joka vielä sai paikan toisena perintöprinssinä, mutta ehkäpä jo ensi vuonna toisin päin ? Kukapa tietää.....
Nartuissa voiton vei aivan hurmaava kypsään ikään ehtinyt Camilla. Niin tyypikäs, niin ryhdikäs. Sitä olisi voinut katsella loputtomiin. Lyhyesti KAUNIS ! Eloisa ja kauniisti esitetty kokonaisuus. Pn-2 oli Kustos Ruska, ronski tai kuten hevosmaailmassa sanoittaisiin "moiski" narttu. Paljon hyvää, tällä koiralla on todellakin se "melting expression", pienenä miinuksena jyrkähkö lantio. Kauniisti esitetty ruskea narttu. Pn-3 oli edellisen emä Gilda, luokkansa kakkonen emänsä Camillan jälkeen. Gildassa paljon emäänsä, erivärisenä pakettina. Sen karva ei ollut aivan parhaimmillaan, mutta tänään kolmas sija ei ole missään tapauksessa häpeä. Pn-4 ja ROP-veteraani oli Black Honey, joka valloitti areenan uskomattomalla elämänilollaan ja temperamentillaan. Alun vauhdikkuuden jälkeen se malttoi seisahtaa ja jestas miten kaunispiirteinen vanha rouva siitä kuoriutuikin. Syvä huokaus elämänkokemuksen ja elämäniloisen koiran edessä, suotakoon sille vielä paljon mukavia päiviä.... Rotunsa parhaaksi oli ilo ja kunnia valita Camilla.
Kokonaisuutena hyvin mielenkiintoinen päivä. Suuri kiitos jokaiselle esittäjälle hienosta koirien kohtelusta! Juuri näin pitää toimia, paitsi ehkä ei kannata usuttaa koiraa "syömään" tuomaria ... Tämä handleri sen sitten edestään löysi, kun saavutti himotun
Vuoden Ketkuin Uppis-palkinnon :-D ! Vanhat rouvat ja pikkumiehet tekivät suurimman vaikutuksen, muissa luokissa oli jonkin verran sanomista ylälinjoissa, nimenomaan lantioissa. Myös jokusen itselleni vieraan ilmeen havaitsin. Suurena plussana erittäin monelta ruskealta löytyvä karkea peitinkarva. Siitä iso hatunnosto.
Kiitos vielä kerran ja jokaiselle erikseen oikein mukavaa loppukesää !
Pia Itkonen
Oli ilo ja kunnia saada kutsu toistamiseen Uppis-päiville tuomaroimaan nou/nomea. Minua jännitti varmaankin yhtä paljon kuin kilpailijoita koska Tuija " henkinen tukipilarini ja muistikoneeni" ei päässyt kiireiltään mukaan. Koe alkoi riistarastilla ja ruokailun jälkeen oli vuorossa NOU-koirien maastokoe. Ammuttaessa kaikki koirat olivat hiljaa ja rauhallisia. Markkeerauksen veteen suoritti kaikki hienosti vaikka vesikasvillisuus peitti näkyväisyyttä. Haku: vedessä 2 damia ja maalla 5. Hakuaika oli lyhyt eikä sen vuoksi saatu kuin yhden damin eroja haussa. Kilpailun ykkönen oli selvä riistarastin, haun ja yhteistyön johdosta, onnea Janne Salonen ja Upwards Manu.
Nome
Suuren osallistujamäärän vuoksi päätin suorittaan kokeen parityöskentelynä. Riistarastilla katsoin riistankäsittelyn lisäksi koiran suoritusnopeuden, luovutuksen ja tottelevaisuuden. Toimitsijoille vielä suuri kiitos saamastani avusta ja upeasti pyörineestä kokeesta. NOME-koe oli ALO-luokan tasoinen: maaohjaus, kaksoismarkkeeraus veteen ja haku vesi/maa 3/5 dummyä. AVO ja VOI- luokan koirat tekivät vielä häiriöllä ohjaus/markkeeraus-tehtävän keskinäisten erojen selvittämiseksi. Selvä ykkönen tuli ALO-luokasta, joka teki eroa jo riistarastilla sekä erityisesti ohjauksessa, mikä oli hienoa katsottavaa ja kuunneltavaa. Koirakko suoriutui markkeerauksista tyylikkäästi ja haku oli hyvää. Onnea_Marko Myllymäki ja "Juku", Upwards I'm So Cute.
Koko päivän suorituksia ajatellen koirat esittivät parasta osaamistaan haussa, varsinkin vesialueella. Laukauksensieto oli erittäin hyvällä tasolla. Markkeeraukset selvitti lähes kaikki koirat kunnialla, mutta ohjaus tuotti vaikeuksia usealle, vaikka annoin kolme eri matkaa sen suorittamiseen. Sitä mahdollisuutta ei osattu kunnolla käyttää hyväksi. Tuomarointi kesti seitsemisen tuntia ennen kuin noin 20 koiraa oli arvioitu. Ja kun piti aloittaa pisteiden lasku, oli pyydettävä tuloksien yhteen laskemiseen sihteerin apua, kun väsymys iski kehoon. Lopuksi Piia auttoi ja varmisti että tulokset olivat oikein ja kunnian saivat oikeat koirat.
Kiitokset kaikille osallistujille mukavasta päivästä!Kari - ohjaajien kauhu, mutta koirien kaveri
